perjantai 15. kesäkuuta 2018

SILJA LINE; perhe laivalla

Saimme kaverilta ALE-kupongin Silja Linen risteilylle ja se sinetöi päätöksen, että tänä kesänä uskallamme lähteä laivalle. Jännättävää mahtui 23h risteilylle jonkin verran, mm. ruokailut, nukkumiset ja yleisesti kaikkialla olevat allergeenit. Myönnän, että varsinkin tuota ruoka-puolta jotenkin stressaa kamalasti, kun lähtee pidemmäksi aikaa jonnekin. Ja toki sitten sitä, jos tuleekin pahempaa reaktiota tms; siinä toisaalta voi lohduttautua sillä, että laivallakin on jonkinlaista lääkintähenkilöstöä yleensä. Sen sijaan, jos eväät loppuvat kesken, niin laivasta tuskin löytyy mitään syötävää tuolle lapselle. Ennen reissun varaamista olin yhteydessä Siljan asiakaspalveluun chatin välityksellä ja kyselin heidän kylmäsäilytys-mahdollisuuksiaan. Sain vastaukseksi, että Galaxylla on pantilla toimivat lokerot ja esim. sviitistä sekä perhehytistä löytyy jääkaapit. Perhehytit olivat varattu jo ja sviitti ei mahtunut budjettiin, joten valitsimme Galaxyn lokeroineen.



Pakkasin Leolle kaiken syötävän mukaan, koska lähtökohtaisesti laivalta tuskin mitään sopivaa löytyy. Hirssipuuroa sieltä olisi voinut saada, mutta oloni oli luottavaisempi, kun mukana oli omaa puuroa. Keitin aamupuurot ruokatermariin, jossa se pysyi helposti lämpimänä aamupalalle asti. Muilla aterioilla Leo sai puurokseen Hollen hirssipuurojauhosta tehtyä puuroa, koska siihen riitti kuuma vesi ja sekoitus. Pensasmustikoita haimme kaupasta edellisenä päivänä, jotta ei tarvinnut ottaa mukaan pakastettuna ja syödä sitten sulaneita. Lihapullat lähtivät mukaan jäisinä, jolloin ne säilyivät helposti paikalta löytyneessä kylmälokerossa.


Silja Line Galaxy -laivasta löytyi kylmälokerot, jotka toimivat 2e kolikolla. Ei halvin mahdollisuus, mutta toisaalta Leonkaan kohdalla kovin montaa kertaa tarvinnut kaapilla käydä; sinne meni toki lihapullat, mustikat, leivät ja muffinit, mutta ei niitä kuitenkaan syödä kuin muutaman kerran reissun aikana. Lokero ei ollut mitenkään puhtaimmasta päästä ja onneksi meillä kaikki oli pakattu ylimääräisiinkin muovipusseihin tässä tapauksessa, jolloin ruoat pysyivät varmasti puhtaina. Lämpötilaltaan lokero vastasi aikalailla jääkaappia ja hyvin säilyi eväät :) 


23h risteilyllä ja lääkearsenaali oli aika hyvän kokoinen. Tässäkin toki on ylimääräisenä varmuudeksi mukaan otetut korvatipat sekä kipulääkkeet, joita ei suinkaan mene joka päivä. Mutta hyvin nämäkin vaan vie jo yksinään tilaa ja kun näihin yhdistää Leon ruoat, niin ensimmäinen kassi oli jo täynnä tavaraa! 


Leo oli aivan innoissaan menossa laivalle. Suurimpana odotuksena oli pallomeri sekä koko päivän kestävät leikit laivan leikkipaikalla. Lisäksi hän osasi sanoa, että syödä ja nukkuakin täytyy laivalla. Pientä  paniikkia meinasi iskeä ennen laivaan menoa, mutta onneksi laivan kyljessä oli pingviinin kuvia, jotka saivat aikaan "jeee mennään pingviini-laivaan!" -fiiliksen. 


Meillä oli premium A -hytti, koska sen sai todella järkevään hintaan meidän kupongillamme. Kuten asiaan kuuluu, niin hirveästi ei ollut ylimääräistä tilaa, muttta ikkuna oli kiva ja muutenkin yllättävän viihtyisä hytti. Hyvin sinne mahduttiin; rattaiden kanssa olisi ehkä tehnyt asteen verran tiukempaa, mutta olisi nekin sisään mahtuneet varmasti. Me olimme reissussa ilman rattaita, koska niiden käyttö on jäänyt hiljalleen paljon vähäisemmäksi.  





Meillä kuului hintaan erikoisaamupala Grill Housen puolella ja siellä oli hienosti huomioitu pienet syöjät Muumi-puuhakirjalla ja kynällä. Sen parissa meni yllättävän paljon aikaa ja se oli ainakin Leolle hyvin mieluinen tekeminen. Suoraan sanoen aamupala oli hiukan pettymys; leipävalikoima oli suppea, lihapullat sekä nakit olivat hassun makuisia ja pekoni ei houkuttanut ottamaan sitä edes lautaselle asti. Leivänpäällisten valikoima oli ihan hyvä; useampaa leikkelettä, paria juustoa, salaattia, kurkkua sekä muita vihanneksia. Tässä kohti on todettava, että ehkä olen vain liian nirso tai liian ruokarajoittunut; jogurttipöytä olisi ollut herkullisen näköinen, mutta minä mahdollisimman maidoton, päätin jättää syömättä jogurtit. Sen lisäksi siellä olisi ollut mm. mätiä sekä munakokkelia, jotka jätin myös suoriltaan maistamatta. Jälkiruokapöydässä oli paria erilaista leivosta sekä viinirypäleitä ja appelsiinia. Jotenkin kuitenkin odotin vain enemmän!



Meillä valtaosa ajasta kului lasten leikkipaikalla, koska siellä riitti puuhattavaa koko päiväksi. Pallomeri oli suurimmassa suosiossa, mutta hetkellisesti katsottiin myös TVstä tulevia muumeja, rakennettiin tornia tai hypittiin ruutua. Leikkipaikoilla oli isot kyltit, että syöminen kielletty ja pitkälti sitä kieltoa ihmiset noudattivatkin. Yhden äidin näin ruokkivan lapsiaan leikkipaikalla, mutta tällekin Siljan työntekijä kävi nopeasti ilmaisemassa, että ruokailu siellä on kielletty. Tämän kiellon noudattamisesta olen hyvin iloinen :)



Laivalla oli myös lapsille suunnistus, jossa pääsi kiertämään kerroksesta toiseen etsien kysymys-lappuja ja vastaillen niissä oleviin kysymyksiin. Leo hoiti homman niin hienosti, että hän arpoutui kilpailun yhdeksi voittajaksi! Tuli meidän käytyä myös kokeilemassa sirkusta sekä bingossa. Bingossa Leo pääsi palkinnoille ja hänen piti valita karkkipussi tai suklaalevy; hän oli aivan puulla päähän lyöty, kun piti tuollaisista valita. Lopulta hän päätyi pussiin ja totesi "äiti valitsin sulle karkkipussin" <3 






Laivalta löytyi myös Summer Land, jonka olemassaolon tajusimme vasta hetkeä ennen kyseisen paikan sulkeutumista. Sieltä löytyi kuitenkin ilmakiekkoa, potkumopoja sekä autoja, toinen pallomeri ja palikoita, joilla rakkennella. Siellä meni helposti se hetki, minkä ehdimme olla ennen kuin kyseinen paikka sulkeutui! 


Meillä oli kokonaisuudessaan aivan ihana reissu ja varsinkin Leo nautti koko sydämestään laivalla olosta. Kun kävelimme laivasta pois ja pääsimme ulos asti, niin pienet "haluan vielä laivaan" -kiukutkin nähtiin. Uudestaan uskallamme varmasti laivalle jatkossakin tällä kokemuksella ja pieni haave myös Tukholma-päivästä heräsi! Paha sanoa, miten reissu olisi toiminut, jos Leon ruokavalio olisi hiukankaan laajempi ja olisi yrittänyt saada laivan puolesta ruokaa hänelle. Ehkä joskus vielä olemme siinäkin tilanteessa :) Moni on kuitenkin kehunut Silja Linen toimintaa näissä allergia-asioissa ja kyllä he osasivat kysyttäessä kertoa sisältääkö jokin pähkinää tai maitoa jne, joten ei heikosti!

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Uudet tuulet puhaltavat

Tarkkasilmäisimmät ovat saattaneet jo huomata, että oikeasta reunasta on kadonnut Perhekuplan logo sekä muiden blogeihin vievät linkit. Minun aikani Perhekuplan blogiyhteisössä tuli eilen täyteen ja aivan pian blogini hyppää uuteen suuntaan; en kuitenkaan aivan vielä voi paljastaa mitä on luvassa sillä saralla! Malttia, malttia siis ihmiset <3 
 

Mammalandia oli ensimmäinen blogiyhteisö, johon aikanaan hyppäsin mukaan. Silloin olin aivan alkutaipaleella bloggaaajana ja blogini oli pelkkä raakile. Mammalandian myötä tuli ensimmäinen kaupallinen yhteistyö ja oli ns. yhteisön tukea. Mammalandia vaihtui jonkin aikaa sitten Perhekuplaksi ja kasvaa kovaa tahtia. Perhekuplassa oli upeaa olla bloggaajana mukana; yhteistyötarjouksia tuli paljon, bloggaaja-porukka hioutui entistä paremmin yhteen ja sain hurjasti apuja mm. verotus-juttuihin ja sivun asettelun ongelmiin matkan varrella. Ihana blogiyhteisö, ei voi muuta sanoa. PS Perhekupla etsii juuri parhaillaan uusia bloggaajia, joten jos osana yhteisöä oleminen kiinnostaa, niin kannattaa laittaa hakemusta ;)

Jossain vaiheessa kevättä sain tarjouksen, joka kieltämättä houkutti heti. Keskustelin, neuvottelin, mietin, pohdin ja tutkailin itseäni sekä blogiani. Lopulta päädyin siihen, että minun on aika kokeilla jotakin uutta bloggaajana ja sen vuoksi tuli aika jättää Perhekupla ja jatkaa uuteen suuntaan. Päätös oli älyttömän vaikea, mutta tällä hetkellä olen varma; haluan kokeilla uutta. Nyt joudun jättämään teidät jännitykseen ja odottelemaan, mitä uutta tuleman pitää. Jatkan kuitenkin kuten ennenkin; tätä samaa höpinää, omana itsenäni :) 


Eli tämä Perhekuplasta poisjääminen ei tule näkymään täällä tällä hetkellä mitenkään ja myöhemmin selviää mihin tuulet minut puhaltavat ;)

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Kesäinen Turku ja lapsiperhe; minun TOP-10

Turussa riittää kaikenlaista tekemistä lapsiperheille kesäaikaan; maksutonta ja maksullista. Leokin alkaa olla sen ikäinen, että hänen kanssaan on ihana tehdä monenlaista sekä kiertää erilaisia paikkoja. Ja kuten todettu, niin minun mielestäni Turku tarjoaa mahtavat puitteet puuhailla varsinkin kesäaikaan. Otetaan pieni listaus paikoista, jotka kuuluvat meidän kesän suunnitelmiin:


1. SEIKKAILUPUISTO Kupittaalla. Täällä on pienemmille ja suuremmille lapsille kiipeilytelineitä, hiekkalaatikoita, riippusiltaa ja vaikka niin mitä aktiviteettiä sillä saralla. Kyseessä on siis suuri leikkipuisto, jonka sisällä on erilaisia alueita isommille ja pienemmille. Leikkipuiston lisäksi sieltä löytyy mm. eläimiä aitauksistaan, liikuntavälinevuokrausta, pomppulinnaa ja liikennekaupunkia. Suurin osa on ilmaista, mutta esim. pomppulinna maksaa pari euroa. Tarkempaa kesän ohjelmaa löytyy TÄÄLTÄ

2. JUKUPARK. Moni varmasti tietää Jukuparkin, joka on tosiaan ulkona oleva vesipuisto. Siellä on pienemmille lapsille merirosvo-teemaiset altaat sekä liukumäet ja isommillekin löytyy hurjempaan menoon erilaisia mäkiä. Meidän perhe antaa paljon plussaa siitä, että sieltä löytyy myös useampi pomppulinna, jotka on tällä hetkellä Leon ehdottomia suosikkeja ollaan missä tahansa. Tämä toki on maksullinen paikka; meillä on ale-hintaan ostetut kausikortit, joten meidät varmaan löytää paikalta aika usein tulevan kesän aikana. Aukioloajat, hinnastot ja muut löytyy TÄÄLTÄ.



3. MUUMIMAAILMA Naantalissa. Täällä emme ole itse vielä ehtineet käydä, muta tämän kesän listalta se ehdottomasti löytyy. Ei kai tästä tarvitse edes sanoa sen enempää; muumit, muumitalo.. Luulen, että meidän lapsi on ainakin aivan myyty. Lisää löytyy TÄÄLTÄ, Muumimaailman virallisilta sivuilta.

4. KURALAN KYLÄMÄKI. Kuralan kylämäestä löytyy eläimiä sekä pääsee tutustumaan 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Alueella on paljon nähtävää ja se on minun mielestäni älyttömän kaunis paikka luontoineen ja maatila-juttuineen. Siellä saa helposti kulumaan aikaa ihastellen ja ihmetellen :) Lisää Kuralan kylämäestä löytyy TÄÄLTÄ

5. TURUN LINNA. Turun linna on ymäpäristöineen ja sisäpihoineen jo itsessään käymisen arvoinen. Ja sisällekin pääsee, jos on valmis siitä maksamaan. Sisällä saa menemään aikaa vaikka kuinka paljon ja luulen, että tänä kesänä suuntaamme sinne myös Leon kanssa. Luulen, että hänkin voisi jo jaksaa ja saada siitä jopa jotain irtikin :) Hinnastot, aukiolot ja muut TÄÄLTÄ.


6. FÖRI ja jokiranta. Itse sanoisin, että Förin kyydissä meneminen on itsessään on yksi, mitä on pakko kokea kesän aikana. Förin vieressä on myös leikkipuisto, joka tunnetaan meillä kotona rantapuistona ja se on yksi suosikkeja, vaikka mekin olemme kiertäneet suuren määrän puistoja. Sen lisäksi Forum Marinumin edestä löytyy pienoismalli, jossa lapset pääsevät leikkimään kyseisen mini-Förin kyydissä. Kannattaa käydä! - on meidän taaperomme mielipide. Sen lisäksihän jokiranta tarjoaa myös paljon muuta; jokilaivoja, erilaisia museoita, pääkirjasto jne..

7. RUISSALO. Metsää, uimarantaa, keinuja, hanhia.. Ainakaan meidän lapsi ei paljon enempää osaa vaatia vaan tuntuu, että Ruissalossa olisi kaikki mitä päivältä voi toivoa. Pääsee kiipeilemään, uimaan, syömään eväitä penkillä tai vaikka viltin päällä ja saa kirmailla aivan vapaasti isolla alueella. Ruissalosta löytyy myös mm. kasivtieteellinen puutarha, jossa emme ole toistaiseksi itse käyneet, mutta sekin on mahdollisesti tämän kesän listalla.  Puutarhan hinnastot ja aukioloajat TÄSTÄ sekä muuta tietoa Ruissalosta löytyy TÄSTÄ.


8. LITTOISTEN UIMARANTA. Minun suosikki rantani Turussa ainakin tähän asti kertyneellä kokemuksella. Lapsiperheelle varsinkin aivan mahtava, kun kyseessä on hiekkaranta; ei satu jalat isoista kivistä. Sen lisäksi vesi syvenee todella hitaasti ja piiiiitkän matkaa on matalaa vettä; lapsikin pääsee halutessaan aika kauas rannasta ilman, että käy liian syväksi. 


9. TÄHTITORNIN MÄKI. Sieltä löytyy leikkipuisto-aluetta sekä paljon nurmialuetta, jolla voi vaikka laittaa piknikin pystyyn. 

10. KESÄN ILMAISTAPAHTUMAT.  Näitä tuntuu olevan jatkuvalla syötöllä, kun seuraa aktiivisesti Facebookia, niin aina hyppää silmille jotakin. Tuntuu olevan melkein joka viikonloppu jotain jossain; yleensä keskustan läheisyydessä. Yleensä näihin kuuluu juurikin  paloautot, ambulanssit, ilmaisnäytteitä, lapsille erilaisia touhu-pisteitä jne; ainakin meidän taapero rakastaa näitä kaikkia aina.


Puuttuuko listalta jotain, mitä Sinun mielestäsi Turussa todellakin kannattaisi tehdä kesällä lapsiperheenä? Jos keksit jotain sellaista, niin vinkkaathan ideasi! :) Ja saa kertoilla myös, mitä sinun kesääsi kuuluu ehdottomasti omalla paikkakunnallasi?

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Äidin oma hetki; KAMPAAJALLA

Tänään tuli otettua hetki omaa aikaa ja käytyä kampaajalla. Itselläni taapero tai työ -vapaita hetkiä on vähänlaisesti ja pakko sanoa, että niitä hetkiä osaa arvostaa. Oli ihanaa päästä käymään kampaajalla, tehdä jotain itsensä hyväksi ja vain nauttia siitä omasta hetkestä. On ihanaa saada hetkeksi istahtaa kampaajan tuoliin, antaa toisen tehdä ja häärätä, kun itse vain rentoutuu.


Keksin pari päivää sitten, että minä tahdon kampaajalle. Seuraava vaihe oli toki huudella omalla FB-seinällä, että osaisiko kukaan suositella kampaajaa. Kavereiden ehdotusten perusteella otin yhteyttä eri kampaajiin ja tiedustelin, että ehtisikö kukaan ottamaan minua jo tämän viikon aikana vastaan. Kaksi potentiaalista löytyi, joista sitten lopulta valitsin Parturi-kampaamon Kauniit hiukset. 


Tuoliin istuessani tajusin, ettei minulla ollut mitään visiota siitä, mitä hiuksiltani tahdoin. En ollut enää varma edes siitä tahdoinko lyhyen vai pitkän mallin tai halusinko vaaleaa vai punaista hiusta. Onneksi kampaajalta löytyi nopeasti oma visionsa ja se kuulosti hyvälle minunkin korvaani. Kampaaja aloitti laittamalla raitoja hiuksiini, joilla oli tavoitteena saada väriä ja luonnollisuuden näköisyyttä hiuksiin. 


Värit päässä odottelu on aina yhtä tylsää, ainakin minun kaltaiselleni "en pidä lainkaan turhasta paikallaan istuskelusta edes vapaapäivänä ja omalla hengähdystauollani". Onneksi tarjolla oli kuitenkin teetä ja keksejä, joten jopa minun aikani kului ihan kivasti odotellessa. Itse olen aina vihannut värin pesua yli-kaiken; se asentokin on niin epämukava! Tällä kertaa se kuitenkin oli yksi parhaita osuuksia koko käynnillä; tuntui kuin olisi saanut päähieronnan samaan hintaan mukaan.


Loppujen lopuksi muutokset eivät olleet hirveän radikaaleja; huonot latvat leikattiin pois ja laitettiin kahden vuoden juurikasvut piiloon. Mutta itse olen ainakin tällä hetkellä hyvinkin tyytyväinen uusiin hiuksiini; ovat ne huomattavasti eloisammat ja parempi vointisen näköiset kuin vanhat :) On aina mukavaa saada edes hiukan uutta ilmettä hiuksiin. Itselläkin ehti se kaksi vuotta tulla taas täyteen edellisestä kerrasta.

Mukava kampaaja sekä kohtuuhinta olivat myös päivän sana kyllä ehdottomasti. Ei valittamista!

Itse ainakin huomaa, että sitä aivan liian helposti unohtaa tässä perhe ja työelämän pyörityksessä itsestä huolehtimisen. Sitä huolehtii kaikesta ja kaikista muista, mutta unohtaa tosissaan sen itsensä. Ei muka ole aikaa tai rahaa mennä kampaajalle tai mihinkään muualle; silti on molempia siihen, että voi viedä lapsensa parturiin. Sitä kun alkaa miettiä hetkenkään enemmän, niin oikeasti kyse lienee jostain muusta kuin sen ajan tai rahan puutteesta minunkin kohdallani. Jotenkin sitä ei vaan osaa irroittautua ja ottaa sitä hetkeä itselleen. Mutta josko sitä jälleen muistaisi hetken, kuinka hyvä fiilis voikaan tulla, kun ottaa itselleen sen oman ajan ja tekee jotain mistä tulee itselle hyvä olo! Arki tuntuu ainakin taas omalla kohdalla taas paljon kivemmalle, kun on saanut hengähtää sen reilun tunnin kampaajalla. Tavoitteeksi otan tästä eteenpäin, että jokaiseen kuukauteen mahtuisi jokin tällainen oma hetki. On se sitten kampaajakäynti, hieronta tai vaikka vain kävelylenkki.

Milloin sinä kävit viimeksi kampaajalla? Tai otit muuten omaa aikaa? :)

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Moniallerginen ja D-vitamiini

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja rasvaliukoisuus on tuonut Leon kohdalla ongelmia, kun sopiva rasva uupuu. Ihminen tarvitsee D-vitamiinia hyvin moneen asiaan, erityisesti kasvuun ja luiden sekä hampaiden muodostumiseen.  D-vitamiini auttaa myös mm. kalsiumia imeytymään sekä kiinnittymään luustoon. D:tä ei tahdo Suomessa saada tarpeeksi auringosta, vaikka mitä tekisi; korkeintaa hetken aikaa viime viikkojen kaltaisella auringonpaisteella. Ravinnosta Dtä saa mm. kalasta, kalaöljyistä, nestemäisistä maitotuotteista, kananmunasta sekä luonnonvaraisista sienistä. 

D-vitamiinia tarvitsee jokainen ihminen, mutta lapsilla sen riittävä määrä olisi erityisen tärkeää kun mm. kasvetaan, luusto sekä hampaat kehittyvät jne. Suomessa suositukset D-vitamiinin määrästä ja muusta ovat alhaiset, mutta ei mennä niihin tänään.


Leolla on nyt tankattu D-vitamiinia auringosta koko toukokuu, kun säät ovat antaneet myöden. Lippalakki on jätetty liki kokonaan pois; ihan pari kertaa tuo poika on kulkenut lakki päässä, koska Ryhmä Hau on ollut pakko saada päähän. Sen lisäksi shortsit ja t-paita on ollut vaatetuksena; pitkille ulkoiluille laitettu vähän aurinkorasvaa naamaan ja muualle, mutta lyhyemmille ei edes sitä. Suurimpana tavoitteena on ollut saada kaikki D-vitamiini, mitä auringolla on ollut annettavana. 

Olen vastaanottanut syyllistämistä aiheesta, kun lapseni kulkee ilman lakkia. Puhumattakaan, jos olen erehtynyt kertomaan ettemme käytä edes aina aurinkorasvaa maksimoidaksemme D-vitamiinin imeytymistä. Mutta tämä on ollut tietoinen päätös ja päätös, jota olen miettinyt moneen otteeseen ja valinnut sen ratkaisun, jonka kanssa olen itse ollut valmis elämään. 


Vaihtoehdot ovat vähissä siinä vaiheessa, kun joudut valitsemaan huonoista vähiten huonon. 
  1. Pistät lakin päähän ja pitkät vaatteet; altistat lasta akuutisti riisitaudille
  2. Pistät aurinkorasvaa; D:tä tulee selkeästi vähemmän ja jälleen altistat riisitaudille
  3. Pistät lapsen ulos lyhyissä lahkeissa ilman rasvoja, lapsi saa d-vitamiinia, mutta samalla mm. ihosyövän riski pitkällä tulevaisuudessa lisääntyy
Jokainen ymmärtänee, että vaihtoehdot ovat aika heikot siinä kohti ja silloin on vain valittava jotain. Itse valitsin, että lapseni saa imeä auringosta kaiken mahdollisen D-vitamiinin ja yritetään välttyä riisitaudilta. Joka muuten taitaa olla aika harvassa tässä maassa, kun liki jokainen lapsi saa purkista D:tä. 


En usko kuitenkaan todellakaan, että Leon D-vitamiini arvojen nousu on johtunut ainoastaan auringosta. Löysimme maaliskuussa vihdoin D-vitamiinivalmisteen joka on sopinut jo tämän kolme kuukautta. Leo saa tällä hetkellä 50 mikrogrammaa/vrk Dtä purkista ja se varmasti näkyi maanantaina mitatuissa verikokeissa. Käyttämässämme D-vitamiinissa on hyvin vähän mitään ylimääräistä ja siksi se varmaan on sopinutkin; kuoren kun jättää pois ja ottaa pelkät jauheet sisältä, niin ylimääräisten ainesosien määrä on hyvin vähäinen. Etsimme Leolle D-vitamiinia 2,5v - olemme kokeilleet kymmeniä tuotteita ja vihdoin meillä on jokin mikä sopii! Tsemppinä siis jokaiselle samaa tuskaa läpikäyvälle; se sopiva voi löytyä, kun sinnikkäästi vain etsii <3 

Leon D-vitamiini arvo oli maaliskuussa 19. Silloin oli suuri riski riisitaudille ja kaikelle muulle ongelmalle, mitä D-vitamiinin puutos aiheuttaa. Nyt maanantaina otetuissa verikokeissa arvo oli noussut jo LIKI SATAAN! Leolla ei ole ikinä mitattu näin korkeaa arvoa; ensimmäinen mittauskin reilu vuoden iässä on ollut alhaisempi. Sata on ollut arvo, josta on puhuttu, että se olisi tavoite. Hyvin kaukainen tavoite Leon arvoilla! Ja tässä sitä nyt ollaan, aivan tavoitteen tuntumassa. Eilen tuloksia katsellessani olisin voinut laittaa bileet pystyyn, koska sydämeltäni tipahti valtava kivi. Edes tämä on nyt kunnossa.


Jatkamme Dn ottamista purkista ja toivomme paljon aurinkoisia päiviä, jotta arvo saataisiin nyt pysymään hyvänä. Nyt jäämme mielenkiinnolla katsomaan, että vaikuttaako tämä yhtään mihinkään muuhun positiivisesti; Dllä sanotaan aina olevan paljon vaikutusta kaikkeen ja nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, että auttaako parempi D-vitamiini muutenkin Leon oloihin. Aika sen meille näyttäköön!