sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Miten meillä voidaan tänään?

Sieltä se aurinko varovaisesti kurkkii meidänkin ikkunan takaa. Elämä alkaa tosiaan hiljalleen voittamaan tässä taloudessa. Tai sanotaanko, että yöllä nukutaan taas enemmän ja aamulla/päivällä täällä elää elämäänsä tyytyväisempi taapero. Minusta silloin voidaan todeta, että meillä alkaa elämä voittaa ja taapero voida kaiken kaikkiaan paremmin. Ihanaa! 


Jätimme mangon pois ja vähensimme parsakaalin sekä myskikurpitsan määrää. Uskoisin, että suurin syyllinen oirehdintaan oli kuitenkin se mango. Se on nyt toistaiseksi kokonaan poissa ruokavaliosta ja vatsakivut yöltä ovat sen myötä kadonneet. Vatsantoiminta on aika erilaista, kuin ikinä ennen, mutta seuraillaan josko sekin hiljalleen rauhoittuisi. Toki myöskään jotain vatsatautia ei voida tällä hetkellä sulkea täysin pois, mutta en usko oikein siihenkään. Tai sitten on hyvin kummallinen vatsatauti. Iho punoittelee, mutta ymmärtääkseni iho-oireet voivatkin kestää pidempään; nekin kuitenkin selkeästi helpottaneet siitä pahimmasta. Jatkamme ihon rasvailua ja allergialääkkeen päivittäistä käyttämistä, niin ehkäpä tämä tästä. Ja jos tämä menee tällä ohi, niin pääsimme tällä kertaa kohtuullisen helpolla. Vielä jäi kuitenkin useampaa lajia jäljelle ruokavalioon! Aika näyttää, että vieläkö otetaan takapakkia vai olisiko tästä taas suunta eteenpäin :) 

Onneksi ravitsemusterapeutti-käynti on maanantaina, koska nyt olen jälleen aika huolissani tästä ruokavaliosta. Tämä ei taas ole mikään järin laaja tai monipuolinen tällä hetkellä, joten hyvä, että joku ammattilainen saa laskea vitamiinit ja muut :) Pääasiassa, kun ruokavalio koostuu taas maissista ja lihasta, vähän myskikurpitsaa ja parsakaalia kaverina.. Katsotaan mitä ravitsemusterapeutti tuumii Leon ruokavaliosta ja olisiko hänellä ideoita, mitä kannattaisi seuraavaksi lähteä kokeilemaan. Toki hänkään ei mitään voi saada pojalle sopimaan, mutta häneltä voinee saada ideoita fiksuista kokeiltavista kuitenkin.




















Otetaan pieni kurkkaus meidän perinteiseen päivän ruokalistaan, joka on aika samansuuntainen joka päivä.

Aamupala: Maissimurot & korvikemaitoa
Lounas: Maissipasta, possun jauheliha-parsakaalikastike
Välipala: 2-4kpl maissikakkuja
Päivällinen: Maissipasta, poron/karitsan liha ja myskikurpitsasose
Iltapala: Maissimurot & korvikemaitoa + ennen nukahtamista lisää korviketta

Tästä näkee aika hyvin, kuinka ratkaisevaan osaan maissi on joutunut ruokavaliossa ja suoraan sanoen se ei ole mikään kovin hyvä juttu. Itseasiassa se on aika pelottava juttu, koska Leolla tuppaa kaikki kaatumaan liian suurien määrien johdosta ennemmin tai myöhemmin. Ja kun maissi on meidän viimeinen "vilja", joka sopii; kaikki muu kun on kokeiltu, ollut epäsopivaa tai kaatunut jossain kohti. Joten maissi olisi saatava pidettyä mukana menossa ja yrittää olla kaatamatta sitä. Tähän toivon saavani ravitsemusterapeutilta jotakin ideaa, että mitä ihmettä minun kannattaa kokeilla, jotta maissi saataisiin pidettyä..

2 kommenttia:

  1. Mukavaa että pikkuinen voi jo paremmin. :) Et puhu juurikaan parisuhteestasi, olisi mukavaa kuulla millä tolalla se teidän taloudessanne lepää, suhteen kasassa pitäminen kun tuppaa monille olevan haasteellista muutenkin lapsen saannin jälkeen puhumattakaan sitten teidänlaisessanne erityishaasteellisessa taloudessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parisuhteesta on postaus tulossa, mutta vielä en ole saanut sitä oikanlaiseksi tuotettua :) Että sellainen on kyllä odotettavissa ennemmin tai myöhemmin! (:

      Poista