sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Vinkit synnytykseen

Mammalandian yhteistyöpostaus. Joka kuukausi Mammalandian bloggaajat kirjoittavat yhdestä yhteisestä aiheesta ja nyt huhtikuun aihe oli "vinkit synnytykseen". Meidän taivaltamme pidempään seuranneet arvannee, että tästä kirjoittaminen on itseasiassa yllättävän vaikeaa itselleni. Jokainen synnyttänyt kuitenkin osaa ajatella joitakin yleispäteviä vinkkejä, vaikka ei olisikaan niiden vinkkien mukaan mennyt tai niitä tajunnut raskausaikanaan.

Tässä kohti kuuluisi listata vinkit synnytykseen; 

1. Hanki tietoa. On hyvä miettiä, mitä tahtoo synnytyksessä
(kivunlievitykset, tukihenkilöt, mitä synnytyksessä tapahtuu, asennot jne).
Netti on tietoa täynnä, mutta suhtaudu siihen kriittisesti - kaikki ei
välttämättä ole totta, kuten tiedämme nettiä selanneina. Ja kannattaa
jättää ne kauhutarinat synnytyksestä lukematta, ne ei auta ketään..

2. Tukihenkilö. Mieti, kenet tahdot mukaasi synnyttämään. Yleensä
se on mies, mutta se voi olla myös joku sukulainen tai esim. doula. Ja 
tukeudu tähän tukihenkilöön itsellesi luonnollisella tavalla - purista kättä
tai huuda tälle sydämesi kyllyydestä (tukihenkilön tehtävä on kestää).

3. Älä suunnittele liikaa. Synnytystä ei voi liiaksi suunnitella ennalta, 
koska aina se ei mene niiden suunnitelmien mukaisesti. Silti on hyvä miettiä, 
mitä synnytykseltään tahtoo, jos kaikki sujuu hyvin ja pääsee vaikuttamaan asioihin.
Kerro toiveesi henkilökunnalle.

4. Luota itseesi. Kroppasi osaa kyllä toimia, koska ihminen on tarkoitettu
synnyttämään. Hae siitä kivusta voimaa, vaikka se tuntuu vaikealle ja 
kliseisellekin. 

5. Luota henkilökuntaan. Henkilökunta on siellä sinua sekä lastasi varten ja he
tosissaan tahtovat, että kaikki menee hyvin. He osaavat ja heidän ohjeitaan 
kannattaa uskoa :)

6. Älä pidä sektiota mörkönä. Välillä sektioon päädytään syystä tai toisesta.
Siitä ei kuitenkaan kannata tehdä varsinaista mörköä itselleen. Minä toivuin
siitä hyvää vauhtia ja ei jäänyt kammoa sitä kohtaan. 




















Voisin höpötellä niitä näitä loputtomiin, mutta.. Koska olen minä, niin tykkään tuoda juttuuni myös toisenlaisen puolen. Sen, mikä auttoi minua itseäni.

Minä elin raskauden, jossa synnytystä ei todellakaan toivottu tai odotettu - odotukset olivat ohjattuna siihen, että päästäisiinpä vielä eteenpäin monta viikkoa. Suoraan sanoen en uhrannut synnytykselle juurikaan ajatusta ennen kuin lapsivedet menivät. Tahdon ottaa vielä erikseen "vinkit" heille, jotka elävät sen saman pelon kanssa ja ennenaikaisuuden riskin kanssa tai joilla muuten raskaudessa on jotain erikoisempaa.


1. Juttele lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Anna heidän kertoa, kysy jos joku 
mietityttää. Minä ainakin sain paljon rauhoittelua, tietoa miten edetään jos 
vauva syntyy tietyllä viikolla (aina viikko viikolta tilanne näytti positiivisemmalle). 
Tähän samaan kuuluu ehkä myös se tiedonhaku - miten vauva yleisesti voi 
syntyessään milläkin viikolla. Siihen on hyvä valmistautua ennalta, vaikka 
jokainen tilanne on erilainen ja mitään vakio vointia ei voida määrittää tietyllä
viikolla syntyvälle.

2. Älä tee sektiosta mörköä. Minulla sektio oli synnytystapa rv 30+ alkaen, koska
vauvamme oli perätilassa ja tulossa ennenaikojaan. Toki hän olisi voinut siitä vielä 
kääntyä, mutta minä asennoiduin siihen, että sektiolla synnytetään. Ja kuten ylempänä
mainitsin, niin sektioon voidaan päätyä monesta syystä - ikinä siihen ei kuitenkaan turhaan
lähdetä ja aina se on äidin sekä syntyvän lapsen eduksi kun siihen päädytään.

3. Tukihenkilö. Minä jouduin henkisesti valmistautumaan muutaman kerran siihen, 
että jos estolääkitys pettää, niin välttämättä mies ei ehdi paikalle vaan sektio joudutaan
tekemään nopealla temmolla mahdollisesti. Yleisesti ottaen kuitenkin voidaan ajatella,
että se oma tukihenkilö ehtii paikalle, mutta ei välttämättä, kun paikat ovat jo auki 
valmiiksi jne. Mutta tärkeää on miettiä kenet tahtoo rinnalleen kun pieni syntyy <3

4. Anna itsesi tuntea kaikki mahdolliset tunteet, kun lapsi lopulta syntyy. 
Itse itkin onnesta, kun lapsivedet menivät rv36+2, koska olimme päässet lopulta 
hurjan hyville viikoille ja se oli valtava helpotus, kun se piina oli vihdoin ohitse. 

5. Selvittele vähän miten se synnytys etenee. Itselleni iski vähän kuin salama
kirkkaalta taivaalta "nyt se syntyy. Oikeasti". Olisi ehkä pitänyt hiukan hakea 
tietoa ja valmistautua. Toki supistukset olivat jo hyvinkin tuttuja, mutta kyllä silti
ne viimeisimmät ennen puudutteita tulivat minulle yllätyksenä. Jos olisin synnyttänyt
alakautta, niin olisin toivonut, että olisin ottanut enemmän asioista selvää. 

6. Nauti omasta pienestä kääröstäsi. Me pääsimme helpolla ja saimme lapsen heti
syliin, mutta tiedän, että tarinamme olisi voinut päättyä aivan erilailla. Mutta tahdon 
sanoa, että syntyypä lapsi millä viikoilla tahansa ja millä tahansa voinnilla, niin nauti 
siitä, että nyt hän on siinä <3 

2 kommenttia:

  1. Hyviä vinkkejä! Tykkään kun lähestyit toisestakin näkökulmasta tätä asiaa (:

    VastaaPoista