lauantai 13. toukokuuta 2017

Kauppaan taaperon kanssa

Me käymme viikottain koko perheen voimin kaupassa. Välillä tuo taapero raivoaa, kun ei anneta ottaa pikku-kärryä isoja ostoksia tehdessä tai alkaa harmittaa liian pitkä jonotusaika kassalle ja toisinaan on kokeiltava jos kärrystä pääsisi nousemaan pois. Muuten kuitenkin meillä sujuu ruokakaupassa käynti aika kivasti tuo taaperoisen kanssa. Hän jaksaa ihmetellä, osoitella, heitellä tavaroita kärryyn ja kiertää ruokakaupan isoillakin ostoksilla.


Me pyrimme tekemään kerran kahdessa viikossa suuremmat ostokset ja sitten täydentämään pienillä ostoksilla siinä välillä. Yleisimmät täydennysostokset ovat leipää, leivän päälle leikkelettä, maitoa tai joku yksittäinen lihapaketti. Aina isoille ostoksille lähtiessä mietitään Leon ruoka -ja vaippatilanne, jotta niitä on varmasti taas tuleville päiville. Tällä kertaa Leolle tarttui matkaan parsakaalia, possua, karitsaa, pastaa, maissikakkuja, myskikurpitsaa, kesäkurpitsaa sekä hirven käristystä eli aikalailla täydennettiin kaikkea, mitä Leon ruokavaliosta löytyy tällä hetkellä. Seuraavalla suuremmalla kauppareissulla riittää taas vähän vähempi; todennäköisesti jotain lihaa, parsakaalia ja vaippoja noin suunnilleen. Minulle ja miehelle ostetaan kanssa kaikkea tasaiseen tahtiin kuluvaa; lihoja, pastaa, riisiä, säilykkeitä, rahkaa, öljyä, mausteita jne. Välillä kärryissä on aika paljon tavaraa, kun huomioi perheen kooksi kolme ihmistä. Mutta meillä kun tuo taapero syö täysin eri ruokaa, niin se tekee oman osansa :)


Taaperon huomioiminen koko kauppareissun ajan on suurin syy, miksi meillä taapero viihtyy kaupassa. Näin ainakin uskon! Me naureskelemme, höpöttelemme, ihmettelemme ja nyt uusimpana myös päristelemme kauppareissun aikana. Mielestäni kaupassa kiertämisestä voi tehdä mielekästä pienelle ihmiselle; kertoilemalla mitä näkyy, antamalla lapsen heitellä tavaroita kärryyn ja kassalle, välillä ottamalla sen autokärryn tai oman pikku kärryn jne. Yksi tärkeä juttu on myös se, että pyrimme välttämään nälkää kaupassa ollessa. Eihän nyt meistä kukaan ole parhaimmillaan nälkäisenä. 


Pikkukärry on tämän meidän taaperon mieleen, mutta meillä vanhemmilla ei aina meinaa hermot kestää. Nimittäin aina ei meinaa jaksaa työntää ja tämä mahdollistaa nopean ryntäämisen koskettelemaan kaikkea.. Esimerkiksi heviosasto ja kärryä työntävä Leo on aikamoinen kauhistus. Silti tahdomme toisinaan antaa tuon pienen työnnellä omaa kärryään; lopulta kantaen taaperoa sekä kärryä, kun kärryn työntäminen ei enää olekaan hauskaa. 

Koen kuitenkin tärkeimmäksi meidän kohdalla pyrkiä siihen, ettei kaupassa ole mukana väsynyttä tai nälkäistä taaperoa - silloin ei ole kenelläkään mukavaa. Huomioidaan se taapero koko kauppareissun ajan - muuten alkaa kiukku ja kärryistä pois nouseminen. Annetaan hänen välillä työnnellä omaa kärryä tai istuskella autokärryssä. Meillä lähdetään mielellään kauppaan. Kun Leolta kysyy "Lähdetäänkö kauppaan", niin yleensä alkaa hihkuminen ja eteiseen juoksu. 

Miten muilla sujuu taaperon kanssa kaupassa käynti? :) 

Loppuun vielä hyvän mielen kuva, kun sää suosi ja pystyimme ennen kauppareissua käymään keinumassa, kun Leo sinne kovasti tahtoi vaikka päällä oli kevyt vaatetus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti