torstai 11. toukokuuta 2017

Lasten ulkoilu

Mammalandian yhteistyö-postauksen aiheena tässä kuussa on lasten ulkoilu. Etsin tähän aikani tyyliä, jolla tästä tahdon kirjoittaa, mutta lopulta päädyin kertomaan vain puhtaasti omia ajatuksiani sekä meidän perheemme ulkoilusta. 


Aurinko saa meidät liikkeelle. Karu fakta meidän perheessämme on, että aurinkoisella säällä meidät saa huomattavasti helpommin ulkoilemaan, kuin huonommalla säällä. Itse rakastan aurinkoa ja lämpöä, joten silloin voisin viettää ulkona vaikka kokonaisia päiviä. Sen sijaan kylmä ja viileä sää ei aina meinaa houkutella. Silti yritämme joka säällä ulkoilla useimmiten, joitakin kertoja lukuunottamatta :)


Minä nautin vaihtelevasta ulkoilusta; välillä leikkipuistoa, välillä metsää ja toisinaan hiekkarantaa. Vaihtelevat maastot ja erilaiset mahdollisuudet myös antavat lapselle hyvät puitteet kehittyä motorisesti. Leikkipuistossa pääsee kiipeilemään, metsässä kulkemaan erilaisessa maastossa, hiekkarannalla voi heitellä kiviä ja nurmikentällä potkia palloa.


Leon päiväkodissa ulkoillaan paljon ja monipuolisesti. Se on aivan ihanaa, jos tältä äidiltä kysytään. He käyvät metsäretkillä, heillä on useamman kerran ollut ulkona temppurataa ja ainakin kerran käyneet jalkapalloakin potkimassa kentällä. Pidän myös siitä, että aivan tappokelillä tuossa päiväkodissa on pysytty sisällä tai jätetty ulkoilu minimiin. Uskon, että happihyppelyt ovat silloinkin hyviä, mutta miksi kiduttaa itseään kaatosateessa? Tästä jotkut ovat erimieltä, mutta minä olenkin tällainen fiilis-pohjainen ihminen. Yleensä emme myöskään kummemmin ulkoile enää päiväkoti-päivien jälkeen, ihan satunnaisesti. Meidän perheenä ulkoilumme tapahtuu pääasiassa viikonloppuisin sekä vapaapäivinä. Silloin tosiaan saa olla huono sää tai kivulias lapsi, jos sisälle jäädään kokonaisiksi päiviksi, koska elämä käy yllättävän rankaksi neljän seinän sisällä.


Meidän perheemme jättää ulkoilematta myös, kun on menossa vaikeita hetkiä Leon oloissa. Kun olo on todella kurja, niin se ei muutu mukavaksi siellä ulkonakaan ja silloin minusta on turha viedä sitä huonosti voivaa lasta sinne ulos itkemään pahaa oloaan. Se tuntuu jopa väärälle. Näiden pahojen olojen helpottaessa, kun taas lähdetään ulos, niin se on jotain aivan ihanaa! Äidinkin ajatukset kirkastuvat ja tuon pojan silmät loistavat ilosta.


Ulkoilu on mukavaa ja äärimmäisen tärkeää, jos minulta kysytään. Ulkoilu antaa niin paljon; raitista ilmaa, lapsen motoriikka kehittyy, hauskaa tekemistä, vaihtelevaa tekemistä ja vaikka mitä muuta! Mutta silti en usko siihen, että säällä kuin säällä täytyisi ulkoilla. Mielestäni vuoteen saa mahtua joitakin päiviä, kun vietetään sisätiloissa syystä tai toisesta. Mitä mieltä sinä olet?

2 kommenttia:

  1. Voi että, on varmaan tunnustettava että me ollaan tosi huonoja ulkoilemaan kurjalla säällä. Tiedän, että se on vain asenne- ja varustelukysymys. Ja kun me vanhemmat ollaan nihkeitä ulkoilemaan räntäsateessa, tarttuu se varmasti lapsiinkin. Vaikka muuten ollaan elämässä aktiivisia, niin ei vaan jakseta mennä pihalle värjöttelemään. Tehdään sitten sisällä jotain hauskaa. Sekin on kivaa!

    Kesäkelejä odotellaan kovasti, sitten on paljon helpompaa ja kivempaa viilettää ulkosalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta ei aina tarvitsekaan ulkoilla - sisälläkin voi puuhailla paljon kaikenlaista kivaa :) Ja kesäkelit on parhautta <3 Niitä odottaen ja kovasti toivoen!

      Poista