lauantai 24. kesäkuuta 2017

Oma lapsuuteni vs. lapseni lapsuus

Mammalandian bloggaajat kirjoittavat kuukausittain yhden postauksen samasta aiheesta. Nyt kesäkuussa aiheena on oma lapsuuteni vs. lapseni lapsuus. Mikä ihana ja ajatustyötä vaativa aihe jälleen!


Uskoisin, että vauva-aikamme suurin erotus on ollut terve vauva vs. allerginen vauva.  Näissä kuvissa kuitenkin nukumme kumpikin yhtä tyytyväisinä keskenämme :) Olemme olleet kumpikin todella kovia syömään vauvana; suurin ero lienee se että minulle aloitettiin soseet/puurot 2,5kk kohdalla ja lapselleni vasta 4,5kk.


Minä pääsin lapsena matkustamaan todella paljon. Vauvakirjaani on merkitty reilu 50 eri matkaa, jos en aivan väärin muista. Suoraan voin kertoa, ettei oma lapseni tule pääsemään tällaisiin määriin, mutta toivon että useita matkoja pääsemme tekemään vielä Leon lapsuuden aikana :) Tähän mennessä Leon vauvakirjaan on merkittynä Italian-matka.


Muistan lapsuudestani paljon ihania, ns. pieniä asioita, jotka ovat sillä hetkellä tuntuneet isoille. Muistan kuinka olen saanut suuren kannustuksen saattelemana opetella polkupyörällä ajamista, mummoni kanssa kävimme metsässä mustikassa, toisen mummon kanssa leivoimme aina maailman parhaita korvapuusteja ja herkuttelimme jauhelihapihveillä, jonkun kesän lapsuudestani vietin isomummon mökillä saaressa, muistan Korkeasaari sekä Linnanmäki reissumme ja paljon muuta! Toivon todella, että myös lapseni kokee aikuisena samoin; saaneensa tehdä kaikkea mukavaa lapsuudessaan.


Minun lapsuudessani kuvat ovat olleet harkittuja ja niitä on varmasti näpsitty paljon vähemmän, kuin mitä nykyään; minun lapsuus kuvistani parhaat ovat päässeet kauniisti valokuva-albumeihin, sen sijaan Leosta löytyy Googlen kuvapalvelusta varmaan tuhat tai kaksi tuhatta kuvaa ja ikää on vasta vajaa 2v. Täytyisi tehdä kuva-albumi myös Leosta - niitä kuvia on kiva katsella, mutta kukaan tuskin jaksaa käydä tuhansia kuvia läpi löytääkseen vauvakuvansa, polkupyörällä ajamiset ja matkakuvat sieltä kaikkien tuhansien leikkipuisto ja ruokakuvien seasta!


Minun lapsuuteeni ja nuoruuteen kuului vahvasti harrastaminen; vesi vei mennessään. Ensin uimahyppyjä ja sen jälkeen uintia; tajuttoman monta tuntia, tajuttomalla tahdolla ja halulla. Tahtoisin myös oman lapseni löytävän sen oman juttunsa aikanaan. On se sitten liikuntaa, musiikkia, taidetta tai mitä tahansa!


Minun lapsuuteeni on kuulunut hyvin vahvasti omien sisaruksieni syntymät, heidän kanssaan tekeminen ja ylipäänsä kasvaminen suurperheessä. Voin kertoa, että Leo ei tule kasvamaan ainakaan suurperheessä. Kasvaako hän nyt kieroon? Ei, en usko. Uskon, että voimme hänelle opettaa jakamista ja muiden huomioonottamista vaikka ympäriltä puuttuu sisarukset. Tämä kuitenkin on yksi suurimpia eroja, jotka meidän kahden lapsuudessa tulee olemaan.

Yhteenvetona; tahtoisin pystyä suomaan lapselleni yhtä hyvän lapsuuden, kuin jonka itse olen saanut kokea :)

16 kommenttia:

  1. Lapsuutes kuulostaa kivalle! :-) Uskallan uskoa et myös lapses saa hyvän lapsuuden, vaikutat super mammalle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se tavoitteena olisi tarjota omalle lapselle hyvä lapsuus :)

      Poista
  2. Lapsen myötä ajattelee omaa lapsuuttaan, ja ainakin minä olen halunnut suoda hyvän lapsuuden ja ne jutut, mitä itse jäi lapsena vaille. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihanaa tietää, millaisen lapsuuden tahtoo omille lapsilleen tarjota :) sitä tavoitellen!

      Poista
  3. Oletteko muuten suunnitelleet Leolle pikkusisaruksia jossakin vaiheessa? (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikinä ei pidä sanoa, ettei koskaan - vai miten se oli? Mutta rehellisesti voin sanoa, ettei ainakaan vielä hetkeen jos toiseenkaan :)

      Poista
  4. Sinulla on ollut hyvä lapsuus ja varmasti edelleen jaat sen omalle lapsellesi. Olet onnekas! Hyvää sunnuntai päivää sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon voivani tarjota myös lapselleni hyvän lapsuuden kaikkinensa :) Hyvää sunnuntaita myös sinulle!

      Poista
  5. Lapsuudesta jää jokaiselle tietyt asiat erityisesti ja tarkasti mieleen, olen miettinyt monesti mikä mahtaa jäädä just mun lapsilla erityisen ihanana muistona mieleen. Se voi olla jokin jota en edes tule ajatelleeksi nyt. On varmaan ihana jonain päivänä muistella heidän kanssa ja myös vertailla leikkimielisesti! :) Ihana postaus! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin tuo! Itse ainakin koen, että jäänyt vain tämmösiä "pieniä" asioita mieleen omasta lapsuudesta, mutta ne on ollut silloin isoja ja mahtavia juttuja :)

      Poista
  6. Ihana vertailu! Eroista huolimatta molemmat lapsuudet kuulostavat juurikin hyviltä :)

    VastaaPoista
  7. Onpa ihania kuvia ja ihana postaus muutenkin. :-) Odotan kovasti sitä parisuhde postaustasi, kiva päästä kuulemaan enemmän miehestäsi, hän kuulostaa mahtavalta isältä. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen on tulossa kyllä, se on jo liki valmiina tuolla luonnoksissa ;>

      Poista