sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Pääsiäinen meidän allergia-kodissa

Juhlapyhät aina nostattavat tunteita pintaan, koska karu totuus on, että ne pyörivät vahvasti aina jonkin syömisen ympärillä. Äidille, jonka lapsi ei voi syödä kuin muutamaa raaka-ainetta, nämä juhlapyhät tahtovat olla hiukan raskaita henkisesti. Pääsiäiseen kuuluu lisänä myös virpominen ja pajunoksat.


Meillä tehtiin useampi pajunoksa, kuten aikaisemmin jo kirjoittelinkin. Ja niitä oksia on nyt ihailtu pitkin viikkoa; "Minä tein. Hienoja!" kertoo taapero ylpeänä. Oksina tosissaan meillä oli Tokmannilta ostetut muoviset oksat. Sulille reagoitiin, joten ensi vuonna varmaankin keskitymme johonkin ripustettaviin koristeisiin sekä mahdollisesti silkkipaperiin :) Oksat koristavat yhdessä rairuohon kanssa ruokapöytäämme; toiveissa, ettei tuo taapero reagoisi niistä mihinkään vaikka ovatkin keskellä pöytää.


Emme käy kenelläkään virpomassa tänä vuonna. Suurimpana syynä se, ettei tuo meidän taapero vielä osaa sellaista kaivata. Toisekseen muovioksien kanssa virpominen ja sopimattomien palkkojen saaminen ei innosta tätä äitiä. Asiaa täytynee puntaroida jälleen ensi vuonna uudestaan, kun todennäköisesti silloin ymmärrys on jälleen taas astetta suurempaa. Toki vielä ei voi vuoden päähän ennustaa; josko sillon vaikka voisi jotain jo syödäkin.

Edelleen käyn kamppailua päässäni, että käynkö ostamassa lapselleni pahvi-munan, jonka täytän esim. tarroilla tms vai jätämmekö väliin moisen. Onneksi on viikko vielä aikaa! Tuo ei osaa sitäkään varsinaisesti kaivata, mutta toisaalta taas olisi hauskaa saada yllätys pääsiäisen kunniaksi tuolle pienelle ihmiselle. Täytyy katsella, jos sopivasti tulisi pahvimuna vastaan, niin se voisi tarttua matkaan mukaan tulevalla viikolla :)

Minusta pääsiäinen on aina ollut ihana juhla; meillä kotona siihen kuului iso kasa koristeltuja pajunoksia, virpomassa käyminen yhdessä sisaruksien kanssa, lampaan syömistä ja suuri kasa suklaamunia. Niin ja pashaa sekä kulitsaa! Tämä pääsiäis-perinteet kuitenkin olivat minun lapsuuttani ja joskus ajattelin, että ne olisivat myös oman lapseni tulevat perinteet. Tällä hetkellä kuitenkin vahvasti näyttää sille, että toistaiseksi olemme luomassa aivan uusia ja erilaisia perinteitä; muovioksien ja mahdollisten pahvimunien kanssa. Mutta ei sekään oikeastaan yhtään hullummalle tunnu, tarkemmin ajatellen! :)

Minä päivänä muilla virvotaan vai virvotaanko lainkaan?
Mitä muuta teidän pääsiäiseen kuuluu? :)

10 kommenttia:

  1. Asun täällä Pohjanmaalla ja meillä virvotaan vasta viikon päästä pääsiäisenä. Se on jännä kuinka se on eri aikaan täällä. Meillähän on silloin myös ne pääsiäiskokot!

    Kivaa tulevaa pääsiäisviikkoa :)

    VastaaPoista
  2. Me ollaan käyty aina palmusunnuntaina virpomassa pienenä. Ensi viikonloppuna mennään anoppilaan Tammisaareen ja siellä virvotaan vasta ensi lauantaina.

    Kauniita vitsoja olette tehneet :-)

    Tosi hankalaa varmasti, kun on allergioita. Harmittaa lasten puolesta, kun ei pysty osallistamaan samalla tavalla kuin toiset. Tai siis ainakaan nauttimaan kaikista palkoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja kyllähän allergiat moneen vaikuttaa, mutta sitten täytyy vaan löytää keinoja tehdä muuta.

      Poista
  3. Meillä on hienosti päästy pahimpien allergioiden ohi. Meidän pahin allergia tapaus on nykyään opiskelemassa kokiksi ja onkin saanut kokea monen monta inhoittavaa kohtausta kun maistelevat kaikenlaista. Toivottavasti teillä myös helpottuu ajan kanssa allergiat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, että allergiat voivat oikeasti helpottaa noin paljon vielä joskus tuolla pienellä <3

      Poista
  4. Minä kovasti odotin virpojia, mutta yksikään ei meidän oven taakse eksynyt. Ihanaa, että olet löytänyt teille sopivia vaihtoehtoja, kuten nuo muovioksat! :)

    VastaaPoista
  5. Odotin eilen virpojia ja olin varannut pääsiäismuniakin mutta kukaan ei soittanut ovikelloa. Edes pihalla en pikkuvirpojia nähnyt.
    Hienot virpomisvitsat on teillä tehty :) ja niistä saakin olla ylpeä!

    VastaaPoista