keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Rytinällä huonompaan suuntaan

"Meillä on kaikki hyvin. Meillä on vihdoin vakaa pohja tälle ruokailulle,
Leo voi kohtuullisen hyvin ja vatsakin tulee täyteen. Ei kai sitä enempää voisi
toivoakaan tässä kohti." 


Yksi yö ja tuo kaikki oli kaukana takana, kuin toisesta elämästä. Tässä taas nähtiin se, kun ei tahdo huomioida niitä pieniä oireita ja tahtoo sivuuttaa sen mahdollisuuden, että jotain olisi kaatumassa. Sitä sulkee silmänsä ja toivoo, että tilanne rauhoittuisi itsekseen. Tällä kertaa ensimmäinen oire oli runsas pissaaminen; se oli helppoa selittää enemmällä juomisella tai jollain mystisellä ikään kuuluvalla vaiheella. Todellisuudessa se taisi olla oire 1 tällä kertaa. 


Seuraavassa vaiheessa iski "ei maistu" vaihe ja siinä kohti iski itselle epäilys siitä, ettei kaikki voi olla täysin kunnossa. Kauaa ei tarvinnut arpoa, koska enää ei uponnut hirssileipä eikä hirssipuuro. Ne olivat ehdoton ei ja jäivät viimeistään yhden lusikallisen jälkeen kippoon. Ja kun hotkaisi iltapuuron ilmeisen kovaan nälkään, niin seuraavana yönä pissaa tuli paljon. Aika selkeää siis, että hirssi ei enää maistu. En usko näin totaalikieltäytymiseen kyllästymisen tai muun vuoksi, vaan aika varmasti tässä on nyt jotain mitä Leo ei osaa sanoittaa vielä ja äiti ei näe silmin. Uskon kuitenkin, että lapsellani on syynsä kieltäytyä hirssiä sisältävistä ruoista. 

Seuraavaksi löytyi yölevottomuus sekä apinointi-vaihe on kovaa vauhtia menossa päälle. Joten ei epäilystäkään siitä, että nyt on olo taas heikompi, kuin aivan pari päivää aiemmin. 


Ruokavalioon jäi peura, pensasmustikka, päärynäsose sekä rajoitetuin määrin oleva tattari. Eli käytännössä peura, mustikka ja sose + pari palaa tattarinäkkäriä päivää kohti. Hirssi on ollut meidän aterioiden pohja vuoden ajan ja rehellisesti en odottanut sen kaatuvan, ainakaan näin rytinällä. Hirssiä on mennyt jokaisella aterialla; osalla se on täyttänyt ateriasta n. 85%. Joten nopeallakin matikalla voidaan todeta, että sen tippuminen on aika suuri juttu. 

Tuntuu, kuin tämä olisi paluu menneeseen. Silloin joskus, ennen Nalcrom-lääkitystä reilu vuosi sitten tämä oli meille arkipäivää; ruokavalio kaatui välillä nopeammin kuin ehti kissaa sanomaan. Joulun tienoolla kun viimeksi tippui ruoka-aineita pois, niin se tapahtui hitaammin ja siihen ehti reagoida jotenkin helpommin. Tämä on taas hyvin vahva takauma menneestä; ruokavalio voi oikeasti kaatua yhdessä yössä. 

Olen tässä nyt miettinyt kuumeisesti, että mitä ihmettä teemme. Nyt olen päätymässä ratkaisuun, jossa aloitamme amarantin viimeistään maanantai-aamuna ensi viikolla, kun sunnuntaina kotiudumme. Kukaan ei voi tietää, miten Leo tulee reagoimaan siihen, että yritetään jotain uutta nopealla aikataululla saada mukaan; silloin on kivempi olla kotona, kun vieressä on kaappi täynnä lääkkeitä tarvittaessa ja tuttuja lääkäreitä lähellä. Toisekseen tilanne saa hiukan rauhoittua ja ehkä silloin jo kelpaa puuro; amaranttikin on kuitenkin makuna Leolle täysin vieras ja uusi. Nyt syödään paljon peuraa, pensasmustikkaa sekä päärynäsosetta ja vähän tavallista enemmän tattaria; kyllä niillä onneksi muutamia päiviä aivan varmasti pärjää :) Suurin ongelma tulee määrissä ja siinä, ettei kaatuisi muuta nyt liiallisten määrien vuoksi. 


Tuntuu niin väärälle, että taas mennään alaspäin oikein rytinällä. Jotenkin sitä kuvitteli, että tämä kaikki olisi takanapäin ja ruokavalio voisi olla jo edes suunnilleen vakaa. Ahdistaa vietävästi, mutta toisaalta ei tunnu yhtään niin pahalle kuin aiemmilla kerroilla. Tämä on niin tuttua, niin nähtyä jo monet kerrat. Kai se on vain uskottava, että täältä taas noustaan; ennemmin tai myöhemmin!

Ensi viikolla myös aletaan kerätä näytteitä laajoihin ulostenäytteisiin ja joidenkin viikkojen päästä saadaan vaustaukset; loisista, bakteereista, parasiiteistä ja muutenkin kaikesta mitä ulosteesta pystytään katsomaan. Josko ne antaisi vastauksia.

Yksi kysymys; miksi tämä tapahtuu aina vain uudestaan,
uudestaan ja uudestaan? 

2 kommenttia:

  1. Kuullostaa kyllä järkyttävältä.... Suolistoa ei siis ole tähystetty tai edes ultrattu?
    Jollain tasolla tulee olo, että muten tuolla ruokavaliolla voi edes kasvaa ja kehittyä.. . Tokihan olen työssäni törmännyt monenlaisiin allergisiin ja yhdenkin tytön ruokavalio koostui yhden tietyn firman vaaleista rusinoista, keitetystä kukkakaalista, villiriisitä (joka eu sius oikeasti edes ole riisi), viljattomalla ravinnolla kasvaneesta lamoaanlihasta ja sorsasta sekä valkoherukasta.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ultrattu on, mutta sillä ei kai edes saa kun isot rakenteelliset poikkeamat pääasiassa kiinni. Yläkautta tehtävä tähystys tehty; sieltä löyty lähinnä vaan refluksi.

      Kasvua ja kehitystä seurataan tiuhaan ja niissä ei onneksi ole ollut ongelmaa :) Pituutta sekä painoa tulee kovaa tahtia.

      Ja näitä suppean ruokavalion lapsia on tosiaan jonkun verran. Joku näillä on syynä siihen ettei mikään sovi, mutta senpä syyn kun joku selvittäisi.. :>

      Poista